Konsepti

Taideyliopiston uudishanke

Taideyliopisto toimii tulevaisuudessa Helsingissä kahdella kampuksella. Osoitteeseen Kaikukatu 5 valmistuva uudisrakennus on osa kehittyvää Sörnäisten kampusta, joka toimii kuvataiteen, teatterin ja tanssin opetuksen tiloina ja kohtaamispaikkana. Musiikin opetus keskittyy puolestaan Töölön kampukselle. Taideyliopiston kampuksilla on noin 2 100 musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin opiskelijaa ja yliopistossa työskentelee satoja opettajia ja tutkijoita. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Oppimisympäristön kehitystä ja muutoksia on mahdotonta nähdä edes lähitulevaisuuteen. Taideyliopiston toiminta on erityisen monimuotoista, ajassa elävää ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin reagoivaa. Rakennuksen elinkaari on kuitenkin aina kymmenien, jopa satojen vuosien mittainen. Sen vuoksi muuntojoustavuus on tässä hankkeessa erityisen korostuneessa asemassa ja suunnitelman keskeinen lähtökohta on mahdollisimman joustavan tilan toteuttaminen.

Muunneltavuus varmistetaan eri tasoilla ja osa-alueilla. Tärkeintä on ison mittakaavan joustavuus. Konseptin runkomitoitus ja tilarakenne on suunniteltu niin, että vaihtelevat tilaryhmittelyt ja -sijoittelut ovat mahdollisia. Kerrostasot ovat selkeitä ja yhtenäisiä, jolloin eri toimintojen väliset rajat voivat siirtyä ja vaihdella vapaasti. Kantavat julkisivut sekä vähäinen kantavien rakenteiden määrä helpottavat muutosten tekemistä. Sisäisen liikenteen reitit, kuten päähissit ja -portaat, on sijoitettu toiminnallisuuden kannalta optimaalisesti. Uudisrakennuksen kerroskorkeus on ensimmäisessä kerroksessa seitsemän ja kaikissa ylemmissä kerroksissa viisi metriä. Korkeus mahdollistaa erilaisten tilaryhmien sijoittelun vapaasti koko rakennuksessa ja takaa luonnonvalon pääsyn syvään rakennusrunkoon.
 

Kaupunkikuva

Taideyliopiston uudishanke täydentää Sörnäisten rantatien historiallista kaupunkikuvaa. Perinteistä teollisuusrakentamista tulkitaan modernilla tavalla. Minimalistisen veistoksellinen arkkitehtuuri tukee Kuvataideakatemian omaa identiteettiä ja antaa tilaa ja näkyvyyttä rakennuksen rikkaalle sisällölle.
Punatiilipintainen rakennusmassa on aukotettu arkaaisen pelkistetysti rytmitetyin ikkunoin. Tyyli ja mittakaava on perinteiseen teolisuusympäristöön mutta myös uuteen käyttötarkoitukseen sopivasti jyhkeän suurpiirteistä. Ikkunat lasitetaan yhtenäisin lasielementein ja pelkistetyin sovitusdetaljein, mikä korostaa kokonaisuuden veistoksellista vaikutelmaa. Korttelin pihan puolella uudisrakennuksen julkisivut ovat rapattuja. Rappauspintaan voidaan toteuttaa vaihtuvia, koulun tuottamia muraaleja.

​

Oppimisen tilat

Työ- ja oppimisympäristö muodostuu toimintakulttuurista ja siihen liittyvistä avaintekijöistä. Yhteiset toimintatavat ja pedagogiset lähestymistavat ovat sosiaalisia tekijöitä. Virtuaaliset tekijät, kuten esimerkiksi teknologiset laitteet ja laiteympäristöt, täydentävät toimintaa. Muuntojoustavat tilat, kalusteratkaisut sekä ympäröivä palvelurakenne ovat fyysisiä, rakennushankkeen kannalta konkreettisia tekijöitä.

Vyöhykkeisyys jäsentää tiloja ja toimintoja rakennuksessa. Ensimmäisen kerroksen sisäänkäyntiaula, näyttelytilat, kahvila ja kirjasto ovat kutsuvasti avoimessa kontaktissa ulkomaailmaan. Yhteyksiä löytyy viereiseen Teatterikorkeakoulun kiinteistöön. Julkinen vyöhyke jatkuu toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee myös yhteiskäyttöisiä opetus- ja kokoontumistiloja. Toinen sisäänkäynti suuntautuu pihan puolelta, jolloin rakennuksen läpi syntyy pääkadun omainen reitti. Julkiselta alueelta siirrytään sisäisen yhteistyön alueelle rajoitetusti, kulunvalvonnan kautta. Sisäisiä kohtaamisia tukevat tilat ovat välittävänä vyöhykkeenä kuljettaessa julkiselta alueelta yksityisempään. Keskittyvää tiimi- ja yksilötyötä palvelevat tilat sijoit- tuvat luontevasti sisimpään vyöhykkeeseen, rakennuksen rauhallisimpiin ja liikenteellisesti etäisimpiin osiin.

Yhteisöllisyys on tilaratkaisujen keskeinen lähtökohta. Kaikki kerrokset yhdistävä keskustila muodostaa rakennuksen sydämen. Valoisan keskustilan äärelle, liikenteellisesti vilkkaimpiin kohtiin sijoittuvat avoimet kohtaamisen tilat. Kohtaamojen luonne voi vaihdella kahvilan omaisesta tilasta vapaamuotoiseksi työskentelytilaksi tai vaikka kirjastoksi.

Rakenne ja talotekniikka

Rakenteen ja talotekniikan tarkoituksenmukaiset perusratkaisut tukevat toimivuutta, muunneltavuutta sekä kestävää kehitystä. Uudisrakennuksen selkeä rakennusrunko toteutetaan teräsbetonista ensisijaisesti paikallavalurakentein. Ylimmässä kerroksessa sijaitseva konehuone on muotoiltu siten, että talotekniikan reitit ovat mahdollisimman ekonomisesti, kattavasti ja muunneltavasti toteutettavissa rakennuksen kaikkiin tiloihin. Rakenteiden ja talotekniikan ratkaisuja on tarkemmin esitelty omissa selostuksissaan.

​

Koy Helsingin Kaikukatu 5 rakennukselle on myönnetty LEED® Gold -ympäristösertifikaatti.

​

Laajuustiedot
Vanha osa 1801 brm²

Uusi osa 10787 brm²

Yhteensä 12588 brm²

​

RAKENNUTTAJATIEDOT

​

Omistaja

Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

​

Rakennuttaja

Kiinteistö Oy Helsingin Kaikukatu 5

​

KVR-Urakoitsija

Lujatalo Oy

​

Arkkitehtisuunnittelu

Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

​